fbpx

Miten digitalisaation hyödyntäminen koettiin pk-yrityksissä?

Etusivu /  Blogi /

Miten digitalisaation hyödyntäminen koettiin pk-yrityksissä?

Miten digitalisaation hyödyntäminen koettiin pk-yrityksissä?

Digital Innovation Hub teetätti syksyllä 2020 yrityskyselyn Etelä-Karjalan, Kymenlaakson sekä Uudenmaan yrityksille, jonka avulla tutkittiin pk-yrittäjien digivalmiuksia sekä niihin liittyviä tulevaisuuden kehityskohteita. Blogitekstissä tarkastellaan pk-yrityksissä toimivien vastaajien kokemuksia digitalisaation hyödyntämisestä. Aihetta käsitellään pääasiassa kyselyn avoimista vastauksista nousseiden ilmiöiden ja teemojen pohjalta.

Digitalisaation hyödyntämisen vahvistaminen

Tutkimuksessa kartoitettiin vastaajien mietteitä parhaista tavoista vahvistaa digitalisaation hyödyntämistä yrityksissä. Parhaaksi koetutut keinot jakautuivat vastaajien keskuudessa seuraavalla tavalla:

  • 4 % osaajien rekrytointi
  • 18 % asiantuntijapalveluita ostamalla
  • 23 % kouluttamalla henkilöstöä
  • 27 % kouluttamalla yrittäjää
  • 28 % joku muu, mikä


Selkeästi koulutusta pidettiin merkittävimpänä yksittäisenä tekijänä vahvistamassa digitalisaatiota yrityksissä. Paljon vastauksia keräsi myös vastausvaihtoehto ”joku muu, mikä?”. Avoimien vastausten kirjo oli melko kattava, mutta niiden joukosta pystyi erottamaan kuitenkin pieniä teemoja. Usea vastaaja pohti ratkaisua asennoitumisen kautta ja piti tärkeänä esimerkiksi erilaisten järjestelmien rohkeaa kokeilemista ja käyttöönottoa.

”Pitää olla juttu mitä halutaan tehdä paremmin ja se digitaalisuus tulee välineenä siihen, eikä toisinpäin.”

Lainaukseen viitaten, osa vastaajista korosti digitalisaation hyödyntämistä apuvälineenä ennalta määritettyjen tavoitteiden saavuttamisessa. Toisin sanoen parempaan lopputulokseen uskottiin pääsevän, kun asiat tehdään oikeassa järjestyksessä. Ensin on määriteltävä kehityskohteet tai ongelmakohdat ja tämän jälkeen pohditaan, miten digitalisaatio auttaa pääsemään paremmin haluttuun päämäärään. Ongelmalliseksi koettiin se, että hankitaan erilaisia ohjelmistoja tai laitteita vain sen takia, että sellaiset pitää tänä päivänä olla. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa hankittu tuote tai palvelu koetaan vain menoeräksi, koska sen hyödyntämiselle ei ole määritetty konkreettista tehtävää tai suunnitelmaa.

Kaikkea ei aina voi tai pysty tehdä itse. Moni kyselyn vastaajista korostikin kumppaniverkoston ja yhteistyön roolia pyrittäessä vahvistamaan digitalisaation hyödyntämistä omassa liiketoiminnassaan. Käytännön tasolla tämä voi tarkoittaa sitä, että ratkaisu hankitaan ulkopuoliselta palveluntarjoajalta tai mahdollisuuksien mukaan palkataan yritykseen uusi osaaja.

Yleisimmät haasteet digin hyödyntämisessä

Kyselyn vastauksista hahmottui karkeasti, mitkä olivat vastaajien suurimmaksi koettuja haasteita tai esteitä digitalisaation hyödyntämisessä yrityksessään. Vastaukset jakautuivat seuraavanlaisesti:

  • 12 % vastaajista kokivat, että heillä ei ole riittävää alkuosaamista, jotta aiheeseen voisi tutustua tarkemmin
  • Toiset 12 % pitivät rahan puutetta haasteena digitalisaation hyödyntämiselle
  • 13 % kokivat, ettei heillä ole ymmärrystä juuri heille hyödyllisistä digiteknologioista
  • 20 % pitivät ajan puutetta haasteena digin mahdollisuuksiin tutustumisessa.


Tämän lisäksi huomattava osa, noin 42 % vastasivat vastausvaihtoehtoon ”jokin muu, mikä?”. Vastauksista löytyi paljon yhtäläisyyksiä yllä listattujen vastausten kanssa, mutta esiin nousi myös uusia näkökulmia. Moni koki, että digitalisaation hyödyntämiselle ei ole tarvetta heidän toiminnassaan tai aihe ei kiinnostanut riittävästi. Lisäksi haasteiksi koettiin muun muassa jäykistyneet ajattelumallit ja muutosvastarinta.

Vastaajien perusteluista nousi esiin, että monella yrityksellä oli kasvuhaluttomuutta, jonka takia digiin ei haluttu ohjata nykyistä enempää resursseja. Nykyisiin ratkaisuihin tyydyttiin, kun toiminta on jatkunut samanlaisena jo pitkään ja työtilanne on pysynyt hyvänä. Vastaavanlaisissa tapauksissa tilanne on myös muuttunut koronapandemian myötä niin, että asiakasmäärät ovat osalla laskeneet.

Avun hakeminen

Suuri osa vastaajista ei ollut hakenut minkäänlaista apua yrityksen haasteisiin järjestöistä tai muista organisaatioista. Pieni osa on kuitenkin hakenut tai harkinnut avun hakemista. Apua saaneiden vastauksista yleisimmin esiin nousivat Business Finland ja ELY-keskus. Näiden lisäksi moni turvautuu muun muassa erilaisiin asiantuntijapalveluihin, järjestelmätoimittajiin tai on hakenut ratkaisua itse haasteisiinsa internetistä.

Apua saaneiden joukosta enemmistöllä on ollut positiivisia kokemuksia ja moni koki hyötyneensä siitä omassa liiketoiminnassaan. Osalla kokemukset ovat olleet myös heikompia. Yleisimmät haasteet koskivat sitä, että sopivia ratkaisuja on ollut hankala löytää, työnteon ohella lopputulokseen pääsyä on hankaloittanut ajanpuute ja pieni osa on kokenut hakuprosessin olevan haastava.

Yhteenveto ja digitarpeet

Tutkimustuloksista voi huomata, että vastaajien mielipiteet digitalisaation ja liiketoiminnan yhdistämisestä vaihtelevat melko paljon. Tähän tuntuu vaikuttavan eniten henkilöstön ikärakenne, yrityksen koko ja liiketoiminnan tavoitteet. 

Vastauksista nousi esiin muutama seikka, joiden takia ihmiset hyödyntävät digitalisaatiota omassa yritystoiminnassa vain vähän tai ei ollenkaan. Ensimmäisenä näistä on yrittäjän ikä. Moni vanhemmista vastaajista kertoi jäävänsä pian eläkkeelle ja yritystoimintaa oltiin ajamassa alas lähivuosina. Tämän takia he eivät välttämättä halunneet tai pystyneet hankkimaan sähköisiä järjestelmiä saatikka opettelemaan niiden käyttöä. Jos yritys ei tarvinnut vastaavia ratkaisuja 80-luvulla, niin ei niitä välttämättä koettu tarpeelliseksi myöskään toiminnan lopettamisen kynnyksellä. Myös sukupolvenvaihdos tai nuorempien apu digiasioissa nousi esiin paikoin. Tässä vastaajaryhmässä digitalisaatiokehityksen vauhti koettiin melko nopeaksi ja haasteelliseksi pysyä perässä. Erään vastaajan kokemuksen mukaan esteeksi digiasioihin perehtymisessä muodostuu se, ettei digitalisaatio tai sen terminologia sano osalle yrityksistä mitään.

Digitalisaation hyödyntäminen tuntui jäävän vähälle myös osalla pienistä yrityksistä. Tähän vaikutti osittain se, että kustannuksia ei koettu kohtuullisiksi suhteessa saatavaan hyötyyn, etenkin toiminnan ollessa sivutoimista. Työnteon koettiin olevan paikoin hektistä ja koronapandemian myötä kehitykseen satsaaminen on ollut vähäisempää. Osa vastaajista koki myös, että juuri oman liiketoiminnan kohdalla digitalisaatiosta ei ole koettu olevan merkittävää hyötyä tai se ei kosketa suoraan heitä. Voi olla, ettei vastaavissa tapauksissa ole hahmotettu täysin sitä, miten digiä voisi omassa liiketoiminnassaan hyödyntää. Perusteluna digiratkaisujen käyttämättä jättämiselle saattoi olla yksinkertaisesti se, ettei käsitöiden tekemiseen tai kahvilan pyörittämiseen maaseudulla tarvitse digiä. Uskon silti, että näissäkin tapauksissa potentiaalisia mahdollisuuksia olisi löydettävissä esimerkiksi myynnin ja markkinoinnin digitalisoimisen osalta.

Digitalisaatio koettiin myös ehdottomasti positiivisena asiana, jonka tarjoamat mahdollisuudet kiinnostivat yrityksiä. Koronapandemialla on vastausten perusteella ollut myös vauhdittava vaikutus monen liiketoiminnan digikehityksessä. Osa hyödyntää jotain digiratkaisuja ja osalle digitalisaatio on liiketoiminnan perusta tai elinehto. Erilaisia ratkaisuja on jossain määrin käytössä, mutta moni haluaisi kartoittaa digitarpeitaan tarkemmin. Kiinnostus erilaisia työkaluja kohtaan on huomattavissa ja moni toivoo löytävänsä käytännönläheisiä ratkaisuja, joista on oikeasti konkreettista hyötyä.

Mikäli aihe kiinnostaa ja haluat syventyä siihen tarkemmin, niin voit ladata tiivistelmän yrityskyselyn päätuloksista alta.

 

Jaa postaus

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on whatsapp
Share on email
Facebook Comments: Please enter a valid URL

About DIH

Digital Innovation Hub is a project funded by the European Regional Development Fund and managed by LAB University of Applied Sciences, which aims to help SMEs overcome any digital concerns.

The project brings together the challenges experienced by SMEs in leveraging digitalisation in business, and provides solutions to them. We combine applied research on the subject, as well as the everyday concerns of entrepreneurs with the solutions on the market. Based on this, we offer e.g. guides, best practices, speaker sessions and roadmaps for implementing different solutions and tackling digital concerns. 

DIH operates on the principle of the lowest possible threshold. We can be contacted for any digital problem. We strive to provide solutions that do not require a degree in nuclear physics or an astronaut, but are usable in common sense.

We will map the concerns of entrepreneurs in the field of digitalisation. Based on the themes raised in our surveys, we produce guides, roadmaps and other low-threshold tools to make an entrepreneur’s everyday life just a little bit easier. 

Our main content is in Finnish, but English-speaking companies are also welcome to reach out for a chat. You can also join our digital network in Facebook Digiverkosto, and get help and guidance there.

Jaani Väisänen
Project manager
+358 40 687 6850
jaani.vaisanen@lab.fi

Pasi Juvonen
Director, RDI at LAB University of Applied Sciences
+358 40 5857772
pasi.juvonen@lab.fi

Yhteys

Projektipäällikkö
Jaani Väisänen
p. +358 40 687 6850
jaani.vaisanen@lab.fi